Ristivaikutusanalyysi: näin laadit ristivaikutusmatriisin

Ristivaikutusanalyysi käytännössä: analyytikot lampun valaiseman pöydän ääressä asettavat messinkinappuloita paperiruudukolle ja yhdistävät kaukaisia ruutuja kultalangoilla.
Ristivaikutusanalyysi: jokaisen trendin vertaaminen jokaiseen muuhun. Tekoälyllä luotu kuvitus; kortin suunnittelu: Competitive Futures.

Englanninkielinen versio (English version)

Ristivaikutusanalyysissä jokaista tutkimuksen trendiä verrataan jokaiseen muuhun trendiin pari kerrallaan, jotta selviää, millä yhdistelmillä on merkitystä. Useimmat strategiatiimit osaavat nimetä ne viisi tai kymmenen voimaa, jotka muuttavat niiden markkinoita. Harva on kysynyt, mitä tapahtuu, kun kaksi näistä voimista iskee samaan aikaan. Ristivaikutusmatriisi pakottaa esittämään tämän kysymyksen jokaisesta parista, ja ennakointihankkeen yllättävimmät havainnot syntyvät yleensä juuri siitä.

Lyhyesti

  • Mitä se on: ruudukko, jonka riveillä ja sarakkeissa ovat samat trendit, tapahtumat tai ennusteet. Jokaiseen ruutuun merkitään, tekeekö rivin tekijä sarakkeen tekijästä todennäköisemmän, epätodennäköisemmän vai eikö se vaikuta siihen.
  • Kuka sen keksi: Theodore J. Gordon ja Olaf Helmer vuonna 1966, kun he suunnittelivat Future-nimistä tulevaisuuspeliä Kaiser Aluminum & Chemical Corporationille. Gordon ja Howard Hayward julkaisivat ensimmäisen tietokoneversion Futures-lehdessä vuonna 1968.
  • Mihin sitä käytetään: trendien välisten vuorovaikutusten löytämiseen silloin, kun kenenkään tehtävänä ei ollut seurata niitä, sekä sen tarkistamiseen, ovatko skenaariot keskenään johdonmukaisia.
  • Paljonko aikaa se vie: 6 × 6 -ruudukossa on 30 paria, ja sen ehtii täyttää yhden iltapäivän aikana. 20 × 20 -ruudukossa on 380 paria, ja se vaatii tiimin ja useita istuntoja.
  • Mihin se kuuluu: trendien keräämisen ja ennusteiden arvioinnin jälkeen mutta ennen skenaarioiden rakentamista. Se on monen trendin vastine tulevaisuuspyörälle (englanniksi), joka seuraa yhtä muutosta ulospäin.

Mitä ristivaikutusanalyysi tekee

Eric Garlandin kirjan Future, Inc. (AMACOM, 2007) kansi; kirja opettaa ristivaikutusanalyysin
Future, Inc. (AMACOM, 2007)

Jokainen ennakointihanke tuottaa listan: väestön ikääntyminen, halvemmat anturit, uusi sääntely, osaavan työvoiman pula, kuluttajien muuttuvat arvot. Lista on helppo osa. Vaikeaa on se, kuten kirjoitin kirjassani Future, Inc. (AMACOM, 2007), että seuraukset näkyvät vasta, kun kaikki tieto on koottu yhteen ja ”superkytketty”. Trendejä seurataan yksi kerrallaan, eri osastoilla ja eri raporteissa. Uhat ja mahdollisuudet piilevät niiden välissä.

Ristivaikutusanalyysi on tapa täyttää nämä välit tarkoituksella. Kirjassa kuvasin sen taulukoksi, joka ”pakottaa vertaamaan jokaista trendiä, ennustetta tai villiä korttia kaikkiin muihin analyysin aikana esiin tulleisiin”. Esimerkkini oli viljantuotannon tulevaisuus, ja trendejä oli kolme: kasvava laskentateho, viljantuotannon globalisaatio ja väestön ikääntyminen. Ruudukko pakottaa kolmeen kysymykseen. Mitä tapahtuu, kun laskentateho kohtaa maailman viljantuotannon? Kun se kohtaa väestön ikääntymisen? Kun maailman viljantuotanto kohtaa ikääntymisen?

Jotkin parit eivät tuota mitään. Eläkeläiset ja Mongolian vehnä näyttävät umpikujalta, kunnes kysyy, voisivatko eläkeläiset pyörittää huipputeknisiä maatiloja. Juuri siitä on kyse. Tulevaisuus on yleensä oudompi kuin odotamme, joten kannattaa aloittaa erikoisista yhdistelmistä, ja matriisi on ainoa tuntemani työkalu, joka takaa, että ne kaikki käydään läpi.

Mistä menetelmä on peräisin

Ristivaikutusanalyysi syntyi samassa RANDin piirissä kuin Delfoi-menetelmä. Delfoi kokoaa asiantuntijoiden arvioita siitä, tapahtuvatko yksittäiset asiat. Sen heikkous on, että se käsittelee jokaista tapahtumaa ikään kuin se olisi irrallinen. Gordon kysyi, voisiko ennustamisen sen sijaan perustaa siihen, miten tulevat tapahtumat vaikuttavat toisiinsa.

Ensimmäinen vastaus oli lautapeli. Vuonna 1966 Kaiser Aluminum tilasi 20-vuotisjuhliinsa tulevaisuutta käsittelevän pelin, ja Gordon, Helmer ja Hans Goldschmidt suunnittelivat Futuren. Teknologiset ja yhteiskunnalliset kehityskulut ratkaistiin todennäköisyyksillä ja erityisellä nopalla, ja jokainen toteutunut kehityskulku muutti muiden mahdollisuuksia. Vuonna 1968 Gordon ja Hayward ohjelmoivat lähestymistavan UCLA:ssa ja julkaisivat Futures-lehdessä artikkelin ”Initial Experiments with the Cross Impact Matrix Method of Forecasting”. Sen ydinajatus oli, että yhden tapahtuman toteutuminen muuttaa muiden todennäköisyyttä ja että nämä muutokset voidaan kirjata ruutu ruudulta.

Sittemmin menetelmä on haarautunut:

  • Todennäköisyyspohjainen ristivaikutusanalyysi. Alkuperäinen linja. Asiantuntijat arvioivat kullekin tapahtumalle lähtötodennäköisyyden ja sen, kuinka paljon kukin nostaisi tai laskisi muiden todennäköisyyttä, minkä jälkeen tietokone pelaa matriisin läpi monta kertaa. Gordon kirjoitti myöhemmin menetelmän vakiintuneen kuvauksen Millennium Projectin Futures Research Methodology -teokseen.
  • Rakenneanalyysi. Michel Godet’hon yhdistetty ranskalainen koulukunta käyttää todennäköisyyksien sijaan vaikutusten ruudukkoa ja asettaa järjestykseen muuttujat, jotka ohjaavat järjestelmää, ja ne, jotka vain reagoivat.
  • Ristivaikutustaseet. Wolfgang Weimer-Jehle Stuttgartin yliopistosta esitti laadullisen version Technological Forecasting and Social Change -lehdessä vuonna 2006. Siinä ruudukolla testataan, mitkä lopputulosten yhdistelmät ovat sisäisesti johdonmukaisia, joten se toimii skenaarioiden tarkistustyökaluna.
  • Tiedusteluversio. Heuerin ja Phersonin Structured Analytic Techniques for Intelligence Analysis, tiedusteluanalyytikoiden laajasti käyttämä oppikirja, lukee ristivaikutusmatriisin ydintekniikoihin, joilla selvitetään, miten ongelman muuttujat vaikuttavat toisiinsa.

Johdonmukaisuuden tarkistamiseen liittyvä käyttö ansaitsee hetken huomion. Vuonna 2012 Vanessa Schweizer ja Elmar Kriegler soveltivat ristivaikutustaseita samaan aineistoon, jota IPCC:n päästöskenaarioiden laatijat olivat käyttäneet noin vuonna 2000. He havaitsivat, että hiileen perustuva kasvu oli tuolloin selvästi tunnistettava mahdollinen tulevaisuus, joka oli aliedustettu julkaistuissa skenaarioissa, ja että osa julkaistuista skenaarioista ei ollut sisäisesti johdonmukainen. Huolellisesti täytetty ruudukko voi tavoittaa sen, minkä lahjakas kirjoittajaryhmä ohitti.

Näin teet ristivaikutusanalyysin vaihe vaiheelta

  1. Valitse tekijät. Aloita trendeistä, ennusteista ja villeistä korteista, jotka tutkimuksesi on nostanut esiin. Pidä lista niin lyhyenä, että saat sen valmiiksi: kuudesta kahteentoista tekijää ensimmäisellä kierroksella. Muotoile jokainen tarkasti. ”Tekoäly” on liian epämääräinen; ”vuoteen 2030 mennessä ohjelmisto tulkitsee ensimmäisenä useimmat rutiininomaiset kuvantamistutkimukset” on väite, jonka pohjalta voi päätellä.
  2. Rakenna ruudukko. Kirjoita tekijät vasempaan reunaan allekkain ja samassa järjestyksessä ylälaitaan vierekkäin. Varjosta lävistäjä; tekijä ei vaikuta itseensä.
  3. Täytä jokainen ruutu rivi kerrallaan. Esitä jokaisesta ruudusta yksi kysymys: jos rivin tekijä toteutuu, muuttuuko sarakkeen tekijä todennäköisemmäksi, epätodennäköisemmäksi vai ei kumpaakaan? Merkitse ylöspäin osoittava nuoli, alaspäin osoittava nuoli tai piste. Jos haluat tarkemman erottelun, käytä asteikkoa −3:sta +3:een. Lue ruudukkoa vain yhteen suuntaan: A:n vaikutus B:hen on eri kysymys kuin B:n vaikutus A:han.
  4. Kirjoita jokaisesta vahvasta ruudusta yksi lause. Nuoli on vain merkki; lause on havainto. ”Lääkäri- ja hoitajapula saa sairaalat ottamaan tekoälypohjaiset kuvantulkintatyökalut käyttöön nopeammin kuin muuten” on väite, josta suunnitteluryhmä voi keskustella.
  5. Lue rivit ja sarakkeet. Nuolia täynnä oleva rivi on muutosvoima: se liikuttaa monia muita asioita. Nuolia täynnä oleva sarake on herkkä: moni asia liikuttaa sitä. Kaksi toisiaan vahvistavaa tekijää muodostaa silmukan, ja silmukoissa muutos kiihtyy yli minkä tahansa lineaarisen ennusteen.
  6. Käy tulos läpi STEEP-kehikolla. Future, Inc. -kirjassa suosittelen palaamaan yhteiskuntaan, teknologiaan, talouteen, ekologiaan ja politiikkaan löydösten seulomiseksi. Useimmat ruudukot ovat täynnä teknologiaa ja taloutta. Jos yhteiskunnalliset ja poliittiset ruudut ovat tyhjiä, seuraava yllätys tulee sieltä.
  7. Muuta tulokset päätöksiksi ja seurattaviksi signaaleiksi. Ympyröi ne vuorovaikutukset, jotka muuttaisivat parhaillaan tekemääsi päätöstä. Niistä tulee skenaarioidesi runko ja seuraamasi indikaattorit.

Käytännön esimerkki: sairaalaryhmä, joka katsoo vuoteen 2035

Tässä on pieni ruudukko, jollaisen alueellinen sairaalaryhmä voisi piirtää. Sen neljä tekijää ovat trendejä, joita suunnittelijat jo seuraavat: ikääntyvä potilasjoukko, lääkäri- ja hoitajapula, tekoälypohjaiset diagnoosityökalut ja potilaiden etäseuranta kotona. Nuolet ovat analyytikon havainnollistavia arvioita, eivät dataa.

Rivejä lukiessa erottuu kolme asiaa. Potilaiden ikääntyminen lisää henkilöstön ja kotihoidon kuormaa. Ratkaiseva muutosvoima on kuitenkin henkilöstöpula: se on ainoa tekijä, joka työntää ryhmää yhtä aikaa sekä tekoälytyökalujen että etäseurannan suuntaan, koska molemmat antavat niukan hoitajan tai lääkärin hoitaa useampia potilaita. Tekoälytyökalut ja etäseuranta vahvistavat toisiaan: seuranta tuottaa tietovirran, jota vain ohjelmisto pystyy lukemaan laajassa mitassa, ja ohjelmisto tekee seurannasta vaivan arvoista. Ja kumpikin lievittää pulaa, joka ne alun perin käynnisti.

Mikään näistä havainnoista ei näy trendilistalla. Yksi kerrallaan tarkasteltuna suunnittelija näkee neljä erillistä hanketta neljässä erillisessä budjetissa. Ruudukko näyttää yhden järjestelmän: henkilöstöpulan ohjaaman silmukan, joka siirtää hoidon rakennuksesta potilaan kotiin. Strateginen kysymys ei ole enää ”pitäisikö meidän ostaa tekoälytyökalu?” vaan ”olemmeko valmiita johtamaan sairaalaa, jonka potilaista yhä suurempi osa ei ole vuoteessa?”

Yleisiä virheitä

  • Liian suuri ruudukko. Kaksikymmentä tekijää tarkoittaa 380 ruutua. Tiimit väsyvät, alkavat merkitä pisteitä kaikkialle, ja ruudukko lakkaa kertomasta totuutta. Jaa laaja tutkimus ryhmiin ja ristiinvertaa ne vaiheittain.
  • Täyttäminen yksin. Kirjassa kutsuin seurausten pohtimista ”joukkuelajiksi”. Yhden analyytikon täyttämä ruudukko tallentaa yhden analyytikon oletukset. Viidestä kymmeneen eritaustaista ihmistä väittelee ruuduista, ja nuo väittelyt ovat arvokkaampia kuin nuolet.
  • Korrelaation ja syyn sekoittaminen. Ruutu kertoo, että yksi tekijä tekee toisesta todennäköisemmän tai epätodennäköisemmän. Se ei todista mekanismia. Kirjoita lause jokaisesta vahvasta ruudusta, jotta päättely voidaan tarkistaa.
  • Kliseiden kirjoittaminen. ”Kilpailu kiristyy” ei ole ristivaikutus. Ei myöskään ”kaikesta tulee tehokkaampaa”. Kysy miksi ja kuinka paljon.
  • Pysähtyminen ruudukkoon. Matriisi on keino. Jos se ei muuta skenaariota, päätöstä tai seurantalistaa, iltapäivä meni hukkaan.

Mitä ristivaikutusanalyysi opettaa tiedustelutoiminnon rakentamisesta

Useimmat organisaatiot keräävät tietoa siiloissa. Sääntelytiimi seuraa viranomaisia, teknologiatiimi toimittajia ja myyntitiimi asiakkaita. Kukin tuottaa vankan raportin, eikä kenellekään makseta siitä, että hän lukisi raportteja toisiaan vasten. Ristivaikutusanalyysi on juuri tämä työ toimintatavaksi kirjoitettuna.

Sitä käyttävä tiedustelutoiminto saa kolme asiaa. Se löytää eri osastojen havaintojen väliset vuorovaikutukset ennen kilpailijaa. Se saa kirjauksen omista oletuksistaan ruutu ruudulta ja voi palata niihin, kun tapahtumat osoittavat osan niistä vääriksi. Ja se saa lyhyen listan seurattavista muutosvoimista, mitä ylin johto ennakointityöltä todella haluaa: ei neljääkymmentä trendiä vaan ne neljä, jotka liikuttavat muita.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä on ristivaikutusanalyysi?

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jossa trendit, tapahtumat tai ennusteet sijoitetaan ruudukkoon ja arvioidaan pari kerrallaan, tekeekö kukin tekijä muista todennäköisempiä, epätodennäköisempiä vai jättääkö se ne ennalleen. Tulos näyttää, mitkä tekijät ohjaavat järjestelmää ja mitkä yhdistelmät ansaitsevat strategista huomiota.

Kuka keksi ristivaikutusanalyysin?

Theodore J. Gordon ja Olaf Helmer, jotka molemmat olivat aiemmin työskennelleet RAND Corporationissa, kehittivät sen 1960-luvun puolivälissä suunnitellessaan Future-tulevaisuuspeliä Kaiser Aluminumille. Gordon ja Howard Hayward julkaisivat ensimmäisen tietokoneversion Futures-lehdessä vuonna 1968.

Mikä on ristivaikutusmatriisi?

Menetelmän ytimessä oleva ruudukko. Samat tekijät ovat riveillä ja sarakkeissa, ja jokaiseen ruutuun kirjataan rivin tekijän vaikutus sarakkeen tekijään nuolena, etumerkkinä, pistemääränä tai ehdollisena todennäköisyytenä.

Miten se eroaa tulevaisuuspyörästä?

Tulevaisuuspyörä lähtee yhdestä muutoksesta ja seuraa sen seurauksia ulospäin kehä kehältä. Ristivaikutusanalyysi lähtee monista muutoksista ja tutkii, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Monissa hankkeissa käytetään molempia: pyörää tärkeimmälle yksittäiselle muutosvoimalle ja matriisia kokonaisuudelle.

Montako tekijää ristivaikutusmatriisissa pitäisi olla?

Kuudesta kahteentoista ensimmäisellä kierroksella. Ruutujen määrä kasvaa listan pituuden neliössä: 12 tekijän ruudukko vaatii jo 132 arviota. Laajemmat tutkimukset voi jakaa ryhmiin.

Tarvitaanko ristivaikutusanalyysiin ohjelmistoa?

Ei. Laadulliseen ruudukkoon riittää valkotaulu tai iso paperiarkki. Ohjelmistosta on hyötyä todennäköisyyspohjaisissa versioissa, jotka simuloivat tuhansia ajokertoja, tai johdonmukaisuusmenetelmissä, joissa on paljon muuttujia, kuten ristivaikutustaseissa.

Yhteistyö Competitive Futuresin kanssa

Competitive Futures toteuttaa ennakointihankkeita ja johdon työpajoja, joissa tiimit rakentavat ristivaikutusruudukoita omille markkinoilleen omista trendeistään. Jos organisaationne seuraa monia trendejä ja haluaa tietää, millä yhdistelmillä on merkitystä, ottakaa yhteyttä yritykseen (englanniksi).

Lue lisää

Lähteet

  • Garland, Eric. Future, Inc.: How Businesses Can Anticipate and Profit from What’s Next. New York: AMACOM, 2007. Chapter 5, “Strategic Implications.”
  • Gordon, T. J., and H. Hayward. “Initial Experiments with the Cross Impact Matrix Method of Forecasting.” Futures 1, no. 2 (1968): 100–116. https://doi.org/10.1016/S0016-3287(68)80003-5
  • Gordon, Theodore J. “Cross-Impact Analysis.” In Futures Research Methodology, Version 3.0, edited by Jerome C. Glenn and Theodore J. Gordon. Washington, DC: The Millennium Project, 2009. https://www.millennium-project.org/futures-research-methodology-version-3-0/
  • Dayé, Christian. Experts, Social Scientists, and Techniques of Prognosis in Cold War America. Cham: Palgrave Macmillan, 2020. https://doi.org/10.1007/978-3-030-32781-1
  • Weimer-Jehle, Wolfgang. “Cross-Impact Balances: A System-Theoretical Approach to Cross-Impact Analysis.” Technological Forecasting and Social Change 73, no. 4 (2006): 334–361.
  • Schweizer, Vanessa J., and Elmar Kriegler. “Improving Environmental Change Research with Systematic Techniques for Qualitative Scenarios.” Environmental Research Letters 7 (2012): 044011.
  • Heuer, Richards J., Jr., and Randolph H. Pherson. Structured Analytic Techniques for Intelligence Analysis. 3rd ed. Thousand Oaks, CA: CQ Press, 2020.

Tämä sivu kuuluu Competitive Futuresin strategisen ennakoinnin oppaaseen (englanniksi).