Systeemikartta strategiatyöhön: näin piirrät päätöksen ympärillä olevan ekosysteemin

Ilmakuva vedenpuhdistamosta, systeemikarttatutkimuksen kohteesta

Englanninkielinen versio (English version)

Kysy johtajalta hänen toimialansa tulevaisuudesta, niin saat yleensä vastauksen hänen tuotteestaan. Kysy, mikä voisi muuttaa tuon tulevaisuuden, niin saat vastauksen hänen kilpailijoistaan. Kumpikin vastaus jättää pois suurimman osan siitä, mikä lopputuloksen todella ratkaisee: toimittajat, sääntelijät, asiakkaiden tottumukset, uudet teknologiat, talouden, ympäristön ja toimialan ulkopuoliset toimijat, jotka eivät vielä tiedä olevansa tulossa alalle. Systeemikartalla kokoat kaiken tämän yhdelle sivulle ennen kuin aloitat tiedonhankinnan, jotta tiedät, mihin katsoa.

Mikä systeemikartta on

Eric Garlandin kirjan Future, Inc. (AMACOM, 2007) kansi; kirja opettaa systeemikartan laatimisen
Future, Inc. (AMACOM, 2007)

Systeemikartta on kaavio kaikesta, mikä koskettaa sitä, mitä yrität ymmärtää: mistä sen panokset tulevat, kuka sitä käsittelee, kuka sitä käyttää, minkä kanssa se kilpailee ja mitkä ulkoiset voimat painavat kutakin osaa. Se on minkä tahansa vakavasti otettavan ennakointi- tai kilpailijaseurantahankkeen ensimmäinen vaihe, koska se ratkaisee, mitä trendejä tutkit ja mitkä jätät huomiotta.

Kirjassa Future, Inc. (AMACOM, 2007) kuvasin logiikan näin: ”Minkä tahansa asian tulevaisuus on kuin ekosysteemi. Se koostuu monenlaisista järjestelmistä ja toiminnoista.” Kirjan perusajatus on, että liiketoiminta ymmärretään paremmin biologian kuin sodan kautta. Ekosysteemissä eliöt kilpailevat, tekevät yhteistyötä ja ovat toisistaan riippuvaisia yhtä aikaa, ja muutos yhdessä osassa heijastuu kaikkeen muuhun. Kuten kirjoitin: ”Mikään ei ole olemassa itsessään ja itseään varten, vaan yhteyksien verkkona. Kun verkon luonne muuttuu, muuttuu myös jokainen osa.”

Systeemiajattelulla on pitkä historia tulevaisuudentutkimuksen ulkopuolella. Se syntyi tekniikan ja johtamistieteen piirissä, tunnetuimmin Jay Forresterin MIT:ssä tekemän systeemidynamiikan työn kautta, ja sen paras lyhyt johdanto on yhä Donella Meadowsin essee ”Leverage Points: Places to Intervene in a System” (1999, englanniksi). Hyödyllisen kartan piirtämiseen et tarvitse mitään tuosta matematiikasta. Tarvitset ison paperiarkin ja kurinalaisuutta kysyä yhä uudelleen: ”Mikä muu koskettaa tätä?”

Todellinen hanke: veden tulevaisuus

Rivejä vesipulloja, trendi, joka oli veden tulevaisuutta käsitelleen systeemikarttatutkimuksen keskiössä

Vuonna 2002 yksi maailman suurimmista infrastruktuurialan insinööritoimistoista esitti meille kysymyksen, joka kuulosti yksinkertaiselta: mikä on veden tulevaisuus? Yritys rakensi kunnallisia vesijärjestelmiä. Sen johto oli hämmentynyt, koska amerikkalaiset maksoivat ensimmäistä kertaa heidän urallaan lisähintaa merkkipullovedestä, joka oli usein suodatettua kunnallista hanavettä pullotettuna ja jäähdytettynä. Insinööreille, jotka olivat ylpeitä turvallisen ja lähes ilmaisen veden toimittamisesta jokaiseen hanaan, trendi näytti järjettömältä.

Sen sijaan, että olisimme aloittaneet vesiliiketoiminnasta, aloitimme vedestä itsestään. Kuten kirjassa kerroin, kysyin: ”Mitä vesi tekee koko päivän?” Mistä se tulee? Mihin se on tarkoitettu? Kuka sen kanssa työskentelee? Mikä voi mennä vikaan?

Sitten piirsimme vastaukset kiertokuluksi: ekosysteemi, vesilaitos, käsittely, hana, lattiakaivo, viemäri ja takaisin alkuun. Pullotus ilmestyi sivuhaaraksi, joka kilpaili maidon, mehujen, virvoitusjuomien, oluen ja viinin kanssa.

Kiertokulun ympärille kirjoitimme toimijat (kotitaloudet, toimistot, ravintolat, maatilat, tehtaat, matkailijat) ja syyt, joiden vuoksi he käyttävät vettä (jano, turvallisuus, helppous, ruoanlaitto, siivous). Sitten lisäsimme voimat, jotka voisivat muuttaa jokaista osaa: ilmaston, väestörakenteen, terveystrendit, suodatusteknologiat, bioteknologian ja nanoteknologian.

Veden tulevaisuuden systeemikartta: veden kiertokulku ekosysteemistä vesilaitokseen, käsittelyyn, hanaan, lattiakaivoon ja viemäriin, sekä käyttäjät, käyttötarkoitukset, kilpailevat juomat ja STEEP-muutosvoimat
Veden systeemikartta, piirretty uudelleen Future, Inc. -kirjan kuvan 2–7 pohjalta

Lue tuo kartta nyt, ja vastaus johdon huoleen on jo siinä. Pullovesi on samalla haaralla virvoitusjuomien, maidon ja mehun kanssa, ei hanan vieressä, ja terveystrendit painavat niitä kaikkia sivun reunalta. Insinöörit pitivät pullovettä kysymyksenä luottamuksesta heidän tuotteeseensa. Kartta näki sen kamppailuna siitä, mitä ihmiset juovat sokerin sijaan. Neljätoista vuotta myöhemmin amerikkalaiset joivat ensimmäistä kertaa enemmän pullovettä kuin hiilihapotettuja virvoitusjuomia: 39,3 gallonaa henkeä kohden vuonna 2016, kun limsaa juotiin 38,5 gallonaa, Beverage Marketing Corporationin mukaan (CNBC, englanniksi).

Näin laadit systeemikartan vaihe vaiheelta

Liitutaululle piirretty prosessikaavio, systeemikartan ensimmäinen vaihe
  1. Kerro tarina ja piirrä se. Aloita yksinkertaisella kysymyksellä: mistä tämä tulee ja mihin se menee? Piirrä virta laatikoina ja nuolina raaka-aineesta loppukäyttäjään ja takaisin hävitykseen tai kierrätykseen. Oluen kohdalla, joka on kirjan läpi kulkeva esimerkki, se tarkoitti maataloutta, panimoa, pakkaamista, kuljetusta, jakelua ja vähittäiskauppaa, kuluttajia ja jätettä.
  2. Tunnista toimijat. Lisää kaikki, jotka koskettavat kutakin vaihetta: työntekijät, asiakkaat, toimittajat, sääntelijät, kilpailijat, arvostelijat. Kysy kustakin, mitä he tekevät, miten he muuttuvat ja mikä saisi heidät muuttumaan lisää.
  3. Lisää voimat. Kirjoita reunoille trendit, jotka voisivat muuttaa mitä tahansa virran osaa. Käytä STEEP-tarkistuslistaa, jotta et pysähdy teknologiaan: yhteiskunta, teknologia, talous, ekologia ja politiikka.
  4. Ota mukaan kilpailu, jota et näe. Pane kartalle korvaavat tuotteet, ei vain kilpailijoita. Vesi-insinöörien todellinen kilpailija oli virvoitusjuomien pullottaja, ei toinen insinööritoimisto.
  5. Valitse tutkittavat asiat kartan avulla. Jokainen laatikko ja nuoli on paikka, josta muutos voi alkaa. Laita ne järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon muutos siinä kohdassa vahingoittaisi tai hyödyttäisi sinua, ja tutki listan kärki ensin.
  6. Ripusta se seinälle. Kirjan neuvo pätee yhä: ripusta kartta paikkaan, jossa tiimisi näkee sen joka päivä. Diaesitykseen jäävä kartta unohtuu viikossa.

STEEP: tarkistuslista, joka pitää kartan rehellisenä

Avattu suklaalevy, kirjan esimerkki STEEP-analyysista systeemikartan laatimisessa

STEEP tarkoittaa yhteiskuntaa, teknologiaa, taloutta, ekologiaa ja politiikkaa (englanninkielisten alkukirjainten mukaan). Sen tehtävä on kiskoa sinut oman asiantuntemuksesi ulkopuolelle. Kirjassa sovelsin sitä tylsimpään tuotteeseen, jonka keksin, suklaalevyyn, ja löysin makeisteollisuuden, jota ympäröivät liikkuvat osat: lasten lihavuus ja diabetes yhteiskunnan sarakkeessa, älypakkaukset teknologiassa, valuuttakurssien heilahtelut ja sokerin hinta taloudessa, sademetsien tuhoutuminen ekologiassa ja politiikassa mahdollisuus, että tupakkateollisuuden kukistaneet asianajajat kävisivät ”Big Chocolaten” kimppuun. Jos suklaalevyllä on näin monta muutosvektoria, toimialallasi on niitä enemmän.

Systeemikartta kilpailijaseurannassa

Systeemikartta on myös paras suoja kilpailijaseurannan yleisintä virhettä vastaan: sitä, että seurataan vain jo tunnettuja kilpailijoita. Kun kartoitat koko virran, näet, mistä uusi tulokas voisi livahtaa sisään: halvempi panos, uusi jakelukanava, sääntely, joka madaltaa markkinoille tulon kynnystä. Meadowsin essee esittää läheisen huomion siitä, mistä muutos syntyy. Hän asettaa järjestelmän vaikutuskohdat järjestykseen heikoimmasta (lukujen kuten verojen ja tukien säätäminen) vahvimpaan (järjestelmän sääntöjen, tavoitteiden ja niiden taustalla olevan ajattelutavan muuttaminen) ja varoittaa, että vahvat kohdat ”eivät ole intuitiivisia”. Kilpailija, joka muuttaa markkinasi sääntöjä, voittaa sen, joka vain laskee hintoja.

Sama opetus on satiirisessa toisessa kirjassani How to Predict the Future…and WIN! (2011) vinkin ”Älä koskaan vihjaa, että koko malli saattaa olla muuttumassa” alla. Sen alla oleva vakava osuus varoittaa, että ”muutoksen maailmassa joudut todennäköisesti muuttamaan jotakin melko merkittävää”, ja määrittelee, mitä on pelissä: ”Uusi liiketoimintamalli syntyy, kun asemasi arvoketjussa muuttuu radikaalisti ja pyydät rahaa uusilla tavoilla, eri syistä, eri asiakkailta.” Systeemikartan avulla näet sen tulevan. Kirjan varoittava esimerkki on levyteollisuus, joka katsoi, kuinka MP3 muutti sen asemaa arvoketjussa, ja vastasi lähinnä haastamalla omat asiakkaansa oikeuteen.

Yleisiä virheitä

  • Organisaatiokaavion kartoittaminen järjestelmän sijaan. Osastosi eivät ole järjestelmä. Järjestelmä on materiaalien, rahan, tiedon ja ihmisten virta.
  • Pysähtyminen toimialan rajalle. Tärkeimmät voimat alkavat yleensä sen ulkopuolelta.
  • Liian yksityiskohtainen liian aikaisin. Veden kartasta tuli monimutkainen, koska asiakas halusi yksityiskohtia. Ensimmäisen kartan pitää mahtua yhdelle sivulle ja valmistua iltapäivässä.
  • Kartan pitäminen valmiina. Systeemikartta on tiedonhankinnan lähtökohta, ei johtopäätös. Piirrä se uudelleen sitä mukaa kuin opit.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on systeemikartalla ja arvoketjulla?

Arvoketju näyttää, miten yksi yritys tuottaa lisäarvoa panoksista myyntiin. Systeemikartta näyttää koko päätöksen ympärillä olevan ekosysteemin, mukaan lukien korvaavat tuotteet, sääntelijät, yhteiskunnalliset trendit ja voimat, joita mikään yritys ei hallitse.

Mikä on STEEP-analyysi?

STEEP on tarkistuslista toimintaympäristön kartoittamiseen: yhteiskunta, teknologia, talous, ekologia ja politiikka. Muunnelmat kuten PEST ja PESTEL lisäävät tai nimeävät uudelleen luokkia, mutta tarkoitus on sama: varmistaa, että katsot oman alasi ulkopuolelle.

Kuinka kauan systeemikartan laatiminen kestää?

Ensimmäinen luonnos vie pieneltä tiimiltä muutaman tunnin. Täydessä ennakointihankkeessa karttaa tarkennetaan sitä mukaa kuin trenditutkimus etenee.

Lue lisää

Competitive Futures laatii systeemikarttoja ja tekee ennakointitutkimuksia yrityksille ja hallituksille; lisätietoja on palvelusivulla (englanniksi).