Toisen asteen vaikutukset: Entä sitten? Entä jos? Mitä muuta?

Toisen asteen vaikutukset kuvana: yksi pisara lähettää renkaita lampun valaisemalle tummalle lammelle, keinuttaa kolmea paperivenettä ja saavuttaa rivin messinkisotilaita kivireunalla.
Toisen asteen vaikutukset: seurausten seuraukset. Tekoälyllä luotu kuvitus; kortin suunnittelu: Competitive Futures.

Englanninkielinen versio (English version): Second-Order Effects: So What? What If? What Else?

Toisen asteen vaikutukset ovat seurausten seurauksia. Tapahtuu muutos, siitä seuraa suoraan jotakin, ja siitä seuraa jotakin muuta. Ensimmäinen askel on yleensä kaikille ilmeinen. Toisessa ja kolmannessa askeleessa strategia voitetaan tai hävitään, koska harva katsoo niin pitkälle ja vaikutukset tulevat silti.

Lyhyesti

  • Mitä ne ovat: muutoksen välilliset tulokset. Ensimmäisen asteen vaikutukset seuraavat itse muutoksesta. Toisen ja kolmannen asteen vaikutukset seuraavat vaikutuksista.
  • Miksi niillä on väliä: ensimmäisen asteen vaikutuksen kaikki ovat jo hinnoitelleet. Seuraavissa ovat yllätys, uhka ja mahdollisuus.
  • Miten ne löydetään: esitä jokaiselle tärkeälle trendille kolme kysymystä. Entä sitten? Entä jos? Mitä muuta?
  • Kuinka pitkälle katsotaan: strategisissa kysymyksissä 5–20 vuotta. Sitä lähempänä keskustelu muuttuu taktiseksi.
  • Työkalut: tulevaisuuspyörä (englanniksi) yksittäiselle muutokselle, ristivaikutusanalyysi monille ja STEEP suodattimena.

Vanha ajatus, jolla on pitkä kirjallinen perinne

Eric Garlandin kirjan Future, Inc. (AMACOM, 2007) kansi.
Future, Inc. (AMACOM, 2007)

Havainto, että teoilla on muitakin kuin tarkoitettuja vaikutuksia, ei ole uusi. Vuonna 1850 ranskalainen taloustieteilijä Frédéric Bastiat rakensi esseensä Se mikä näkyy ja se mikä ei näy sen eron varaan, joka on toimenpiteen heti näkyvän vaikutuksen ja niiden myöhempien vaikutusten välillä, joita ei näe ja jotka on ennakoitava.

Vuonna 1936 sosiologi Robert K. Merton antoi ongelmalle sen nykyaikaisen muodon tekstissä ”The Unanticipated Consequences of Purposive Social Action”. Hän selitti, miksi ihmiset eivät ennakoi omien tarkoituksellisten tekojensa tuloksia: tiedon rajat, päättelyvirheet, niin painava välitön etu, että se syrjäyttää pitkän aikavälin näkymän, arvot, jotka sulkevat pois tietyt näkökohdat, sekä ennusteet, jotka muuttavat kuvaamaansa tilannetta.

Tulevaisuudentutkijat tekivät havainnosta työmenetelmän. Vuonna 1971 Jerome Glenn kehitti tulevaisuuspyörän, joka asettaa muutoksen sivun keskelle ja piirtää sen seuraukset renkaina ulospäin. Kirjassani Future, Inc. (AMACOM, 2007) kuvasin taustalla olevan ajatuksen näin: ”Koska maailma on ylikytketty, mikään ei muuta vain yhtä elämän osa-aluetta; vaikutukset leviävät aaltoina. Moni pohtii muutoksen ensimmäistä tasoa mutta ei katso syvemmälle.”

Kolme kysymystä

Future, Inc. -kirjan luku 5 alkaa kolmella kysymyksellä: ”Entä sitten? Entä jos? Mitä muuta?” Niissä on koko menetelmä muutamassa sanassa.

  • Entä sitten? Sinulla on trendi ja sitä tukeva aineisto. Mikä muuttuu asiakkaillesi, kustannuksillesi, kilpailijoillesi tai oikeudelliselle asemallesi?
  • Entä jos? Entä jos trendi kiihtyy, pysähtyy tai yhdistyy toiseen? Entä jos epätodennäköinen mutta vaikutuksiltaan suuri tapahtuma osuu päälle?
  • Mitä muuta? Mitä muuta muuttuu ensimmäisen muutoksen takia? Esitä sitten sama kysymys vastaukselle.

Juuri kolmas kysymys tuottaa toisen ja kolmannen asteen vaikutukset. Käsittele jokaista vastausta uutena lähtökohtana ja kysy uudelleen.

Kirja lisää viisi tarkistusta mihin tahansa tulevaisuuskuvaan:

  1. Viittaako se uusiin kilpailijoihin, jotka voisivat viedä meiltä liiketoimintaa?
  2. Ovatko asiakkaat samat? Onko heitä enemmän vai vähemmän?
  3. Viittaako se uuteen sääntelyyn tai julkiseen politiikkaan, johon meidän pitäisi yrittää vaikuttaa?
  4. Miten se vaikuttaa sekä kehittyviin että teollisuusmaihin?
  5. Odottaako meitä uusia oikeudellisia vastuita?

Kolme ”implikaatiota”, jotka eivät ole implikaatioita

Useimmat esitykset jonkin alan ”tulevaisuudesta” eivät koskaan pääse toiselle asteelle, koska ne pysähtyvät johtopäätöksiin, jotka kuulostavat oivaltavilta mutta eivät ole sitä. Kirjassa mainitsin kolme.

1. ”Huomenna kilpailua on enemmän kuin koskaan.” Kilpailua on aina ollut. Sen toteaminen, että sitä on jatkossakin, ei kerro suunnittelijalle mitään. Kilpailusta tulee implikaatio, kun sen rakenne muuttuu. Kirjan esimerkit vuodelta 2007: kun ammattimaisen äänityksen voi tehdä 1 000 dollarin laitteilla 100 000 dollarin studiotuntien sijaan tai kun terästeollisuuteen pääsee 300 000 dollarilla 300 miljoonan sijaan, kilpailijoiden määrä muuttuu kertaluokilla. Hyödyllinen kysymys on, miksi kilpailu kiristyy.

2. ”Tulevaisuudessa olemme tehokkaampia.” Jokainen historian taloudellinen muutos on tavoitellut tehokkuutta. Väite, että huominen on kuin tämä päivä, vain nopeampi, syntyy siitä, mitä kirja kutsui ”mieleksi, joka ei pysty käsittämään tulevaisuutta”. Tehokkuudesta tulee implikaatio, kun se ottaa harppauksen. Jos lääkkeen kehitysaika putoaa 15 vuodesta 5 vuoteen, strategeilla on jotakin, minkä kanssa työskennellä.

3. ”Tämä uusi laite todistaa, että tulevaisuus on jo täällä.” Kirjassa sanoin sen suoraan: ”Tulevaisuus ei ole nyt. Nyt on nyt.” Puhuja, joka esittelee tämän päivän tuotteen ”tulevaisuutena”, on lakannut kuvittelemasta, mitä seuraavat kymmenen vuotta teknologiaa tekevät samalle alalle.

Kaikki kolme epäonnistuvat samassa testissä. Kukin kuvaa nykyhetken ensimmäisen asteen jatkumista. Mikään ei kysy, mitä muuta muuttuu.

Kuinka pitkälle katsotaan

Toisen asteen vaikutukset tulevat näkyviin vasta ajan kanssa, ja siksi aikajänteellä on väliä. Kirjan sääntö on, että tulevaisuustutkimuksen pitää kattaa 5–20 vuotta. Alle viiden vuoden jänteellä keskustelu valuu taktiikkaan: tämän vuoden budjettiin, ensi vuoden lanseeraukseen. Sitä työtä tarvitaan, mutta se ei ole strategiaa. Strateginen kysymys ansaitsee niin kaukaisen horisontin, että tämän päivän rajoitteet hellittävät ja korkeamman asteen vaikutuksilla on tilaa tulla esiin.

Käytännön esimerkki: sääntelyn noudattamisen kustannukset ja de-risking

Tämä on ketju, jonka on dokumentoinut instituutio, josta se alkaa. Huhtikuussa 2023 Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkaisi De-risking Strategy -selvityksensä, jota kongressi oli edellyttänyt vuoden 2020 Anti-Money Laundering Act -laissa.

  • Ajuri. Pankkien on arvioitava ja hallittava asiakkaidensa rahanpesu- ja terrorismin rahoitusriskiä. Sen tekeminen riskialttiimpien asiakkaiden kohdalla maksaa.
  • Ensimmäisen asteen vaikutus. Pankit käyttävät enemmän rahaa näiden asiakkaiden sääntelyn noudattamiseen. Se on tavoiteltu tulos.
  • Toisen asteen vaikutus. Osa pankeista lopettaa kokonaisten asiakasryhmien palvelemisen, koska suhteet eivät enää ole kannattavia, kun sääntelyn noudattamisen kustannukset on laskettu mukaan. Valtiovarainministeriö kutsuu tätä nimellä de-risking: liikesuhteiden ”umpimähkäistä päättämistä tai rajoittamista” laajojen asiakasryhmien kanssa. Se päätteli, että kannattavuus oli tärkein tekijä. Pahiten kärsivät pienet ja keskisuuret rahansiirtoyritykset, riskimaissa toimivat voittoa tavoittelemattomat järjestöt sekä ulkomaiset pankit, joiden kirjeenvaihtajavolyymi on pieni.
  • Kolmannen asteen vaikutus. Rahoitustoiminta siirtyy säännellyn järjestelmän ulkopuolelle. Valtiovarainministeriö totesi, että de-risking työntää toimintaa pois säännellyistä kanavista, vaikeuttaa rahalähetyksiä kotimaihin ja hankaloittaa humanitaarisen avun ja katastrofiavun siirtämistä. Se kuvasi siirtymää mahdolliseksi kansallisen turvallisuuden riskiksi.

Kehys, jonka piti tehdä rahasta helpommin nähtävää, tuotti kolmannessa vaiheessa rahaa, jota on vaikeampi nähdä. Kukaan ei halunnut sitä. Valtiovarainministeriö huomasi sen tekemällä sen, mitä tämä sivu kuvaa: seuraamalla omaa sääntöään ulospäin ja kysymällä, mitä muuta muuttuu.

Yritykselle sama ketju luetaan kysymysten sarjana. Jos asioimme pankissa, maksamme tai lahjoitamme jonkin näistä kolmesta ryhmästä kautta, mitkä suhteistamme voisivat katketa? Kuka ottaa haltuunsa liiketoiminnan, josta säännellyt pankit luopuvat? Mitä valvoja tekisi seuraavaksi?

Näin jäljität toisen asteen vaikutukset vaihe vaiheelta

  1. Valitse yksi ajuri ja muotoile se tarkasti. Trendi, ennuste, uusi sääntö tai villi kortti. Epämääräiset ajurit tuottavat epämääräisiä ketjuja.
  2. Luettele ensimmäisen asteen vaikutukset. Kysy ”entä sitten?” asiakkaista, kustannuksista, kilpailijoista ja laista. Nämä ovat vaikutuksia, jotka kilpailijasikin näkevät.
  3. Kysy jokaisesta ensimmäisen asteen vaikutuksesta ”mitä muuta?”. Kirjoita toisen asteen vaikutukset ylös. Varaudu siihen, että lista pitenee.
  4. Toista vielä kerran. Kolmannen asteen vaikutukset ovat epävarmempia ja arvokkaampia. Merkitse ne, jotka yllättävät huoneen.
  5. Aja tulokset STEEPin läpi. Tarkista jokainen kehä vaikutuksista yhteiskuntaan, teknologiaan, talouteen, ekologiaan ja politiikkaan. Useimmat tiimit huomaavat kirjoittaneensa vain teknologiaa ja taloutta.
  6. Kysy ”entä jos?”. Muuta yhtä oletusta tai lisää villi kortti ja katso, mitkä ketjut katkeavat.
  7. Järjestä löytösi tärkeysjärjestykseen. Kirjan sääntö: ”Implikaatiot, joista pitää huolestua, ovat niin suuria, että oikean muutoksen tekeminen yrityksessäsi vie aikaa.” Ne viedään johdolle. Loput päätyvät seurantalistalle.

Tee se yhdessä muiden kanssa. Kuten kirjoitin kirjassa: ”Implikaatiot ovat todella joukkuelaji.” Viiden–kymmenen hengen ryhmä, jonka jäsenillä on eri taustat, näkee ketjuja, joita yksikään analyytikko ei näkisi yksin.

Yleiset virheet

  • Pysähtyminen ensimmäiseen asteeseen. Ensimmäisen asteen vaikutus on lehdistötiedotteessa.
  • Kliseen erehtyminen implikaatioksi. Katso kolme yllä olevaa tapausta.
  • Pelkän teknologian seuraaminen. Uusi teknologia muuttaa ihmisten käyttäytymistä, ja muuttuneet ihmiset etsivät uutta teknologiaa. Jätä sosiaalinen puoli pois, niin ketju harhautuu toisessa vaiheessa.
  • Ketjun pitäminen ennustuksena. Kolmannen asteen vaikutus on seurattava mahdollisuus, ja siihen liitetään yhden virkkeen perustelu, jotta sen voi myöhemmin tarkistaa.
  • Itselle sopivien vaikutusten etsiminen. Uhat ja mahdollisuudet syntyvät samasta harjoituksesta. Jos löysit vain yhtä lajia, katso uudelleen.

Mitä toisen asteen vaikutukset opettavat tiedustelutoiminnon rakentamisesta

Tiedusteluraportti, joka pysähtyy ensimmäisen asteen vaikutukseen, on uutiskooste. Lukija olisi saanut sen sanomalehdestä. Yrityksen johto maksaa tiedustelutoiminnolle kahdesta seuraavasta askeleesta: mitä tämä tapahtuma käynnistää ja mitä se puolestaan käynnistää.

Kolme tapaa rakentaa tätä kykyä. Vaadi jokaiseen tuotokseen implikaatio-osio, joka on jäsennelty kysymyksillä ”entä sitten, entä jos, mitä muuta”. Kirjaa ketjut ja kunkin lenkin perustelut, jotta tiimi voi myöhemmin katsoa, mitkä lenkit pitivät. Ja anna analyysi useamman kuin yhden alan ihmisille, koska juristi, insinööri ja sosiologi pidentävät ketjua kukin eri suuntaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on toisen asteen vaikutus?

Seurauksen seuraus. Muutos saa aikaan suoran, ensimmäisen asteen vaikutuksen, ja se vaikutus puolestaan saa aikaan muita tuloksia. Nuo myöhemmät tulokset ovat toisen asteen vaikutuksia.

Mikä on esimerkki toisen asteen vaikutuksesta?

Halvat transistorit tekivät pöytätietokoneen mahdolliseksi. Se on ensimmäinen aste. Johtajat alkoivat kirjoittaa kirjeensä itse. Se on toinen aste. Konekirjoittamot katosivat, mikä muutti naisille avoimia toimistotöitä. Se on kolmas aste. Esimerkki on kirjasta Future, Inc.

Mitä eroa on toisen asteen vaikutuksilla ja tahattomilla seurauksilla?

Ne menevät osin päällekkäin. Toisen asteen vaikutus määrittyy paikastaan ketjussa. Tahaton seuraus määrittyy sen mukaan, tarkoittiko joku sen tapahtuvan. Monet toisen asteen vaikutukset ovat tahattomia, ja osa ennakoidaan ja otetaan suunnitelmiin.

Mitä on toisen asteen ajattelu?

Tapa kysyä ”entä sen jälkeen?” ennen toimimista. Sijoittajat, strategit ja sotilassuunnittelijat käyttävät termiä analyysistä, joka ulottuu päätöksen välitöntä tulosta pidemmälle, niihin reaktioihin, jotka se laukaisee.

Kuinka monta astetta vaikutuksia pitäisi jäljittää?

Kolme on käytännön raja useimmissa töissä. Kolmannen asteen jälkeen päättely nojaa liian moneen oletukseen ohjatakseen päätöstä, vaikka se voi yhä vihjata, mitä kannattaa seurata.

Mitkä työkalut auttavat toisen asteen vaikutusten kanssa?

Tulevaisuuspyörä yksittäiselle muutokselle, ristivaikutusanalyysi monien muutosten vuorovaikutukselle ja STEEP tarkistuslistana, jotta sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset eivät jää huomaamatta.

Työskentele Competitive Futuresin kanssa

Competitive Futures järjestää implikaatiotyöpajoja ja ennakointiprojekteja, joissa johtoryhmät jäljittävät korkeamman asteen vaikutuksia muutoksista, joita niiden omat markkinat kohtaavat. Keskustellaksesi projektista ota yhteyttä yritykseen (englanniksi).

Lue lisää

Lähteet

  • Garland, Eric. Future, Inc.: How Businesses Can Anticipate and Profit from What’s Next. New York: AMACOM, 2007. Chapter 5, “Strategic Implications.”
  • Merton, Robert K. “The Unanticipated Consequences of Purposive Social Action.” American Sociological Review 1, no. 6 (1936): 894–904. https://doi.org/10.2307/2084615
  • Bastiat, Frédéric. “Ce qu’on voit et ce qu’on ne voit pas” (“That Which Is Seen, and That Which Is Not Seen”). Paris, 1850.
  • Glenn, Jerome C. “The Futures Wheel.” In Futures Research Methodology, Version 3.0, edited by Jerome C. Glenn and Theodore J. Gordon. Washington, DC: The Millennium Project, 2009.
  • U.S. Department of the Treasury. The Department of the Treasury’s De-risking Strategy. April 2023. Announcement: https://home.treasury.gov/news/press-releases/jy1438. Fact sheet: https://home.treasury.gov/news/press-releases/jy1439